Pikaisten aamutoimien jälkeen teltat pakattiin märkinä kajakkeihin ja matkaan lähdettiin pienessä sateessa.
Aluksi näkyvyys oli kohtalainen, mutta heikkeni ajoittain sumun niellessä saaria sisäänsä. Jouduimme odottelemaan tovin selkenemistä Pihlajasaaren ja Melkin kohdilla, jotta pääsimme ylittämään isojen matkustajalaivojen väylän.
Espoon edustan saaristo on minulle tuttua entuudestaan Helsingin melontavuosilta. Maisemat ja saaret muistuttivat monista retkistä ja ennen kaikkea ihmisistä, joiden kanssa reissuja tehtiin. Ilokseni yhteys joidenkin kanssa on säilynyt, vaikka yhdessä ei ole toviin melottu.
Suomenlinnassa sattumalta kohtaamamme meloja antoi vinkin hyvästä leirisaaresta, joka ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Hommanskär osoittautui oikein kelpopaikaksi kamppeiden kuivatukseen siloisine kallioineen. Päivän melonnat jäivät 26 kilsaan.
Hiljalleen juhannuksen veneliikenne alkaa rauhoittumaan, joten kohta pääsee toivon mukaan nukkumaan hyvät ja pitkät yöunet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti