lauantai 11. heinäkuuta 2015

Alta: Sautso kanjoni 50 km

Saatiin suomalaisilta motoristeilta vinkki, että leirintäalueen lähellä on hieno näköalapaikka kanjoneille. Kuulemma tietä pitkin pääsisi aika lähelle ja sitten olisi 4 km kävelyä. Leirintäalueen toimistosta saimme tarkemmat ohjeet ja totuus alkoi hieman paljastua. Vaelluspolun alkuun olisi 25 km matkaa ja valittavana olisi myös 7 km patikointi vielä paremmalle näköalapaikalle. Pikainen summaus päässä, että aikaa reissuun tulisi kulumaan reilusti eli pakkasin mukaan evästä ja vettä. 

Vähän epäilytti, että mihin suuntaan hieman tukkoinen oloni oli menossa, mutta ainahan voisi kääntyä takaisin, jos olo menisi pahemmaksi. 





Nuha kuitenkin helpotti ja puuskutimme mäkiä ylös fillareilla. Matkalle osui yksi monista vesiputouksista, joita täällä on joka notkossa. 

Aika yllättävää, että hieno näköala tarkoittaa yleensä ylämäkien selvittämistä. Loput 4 km olivat jyrkkää hiekkatietä, jota oli näillä reisillä mahdotonta ajaa. Ylhäällä maisemat olivat kuitenkin vaivan arvoiset.



Hikisen ja rankan pyöräilyn jälkeen tuntui, että olisi parempi valita pitempi vaellusreitti ja paremmat maisemat, sen kerran kun oli nähty vaivaa paikalle pääsemiseksi. Reitille osui kolme ylitettävää jokea ja märkiä suoalueita. Aluksi koetimme hyppiä mutalätäköiden yli, mutta lopulta päädyimme ottamaan kengät suosiolla jalasta ja kahlaamaan myös suossa. Virranylitykset vähän jännitti, mutta niistäkin selvittiin uimatta. 



Viiden tunnin reippailun jälkeen pääsimme Soutsan kanjonille. Näkymä oli ehkä lievä pettymys, koska Altaan pyöräillessä olimme jo nähneet henkeä salpaavia kanjoneita. 



Vaellus oli kuitenkin vaivan arvoinen, koska sellaista maisemaa, joka ympäröi meitä tundralla kävellessä, en ollut koskaan nähnyt. Onneksi aurinko paistoi vielä yölläkin ja valaisi neljän tunnin paluumatkan.

Perillä leirintäalueella täytyi vetää pari pussia nuudelia kitusiin energiavajeen peittoamiseksi ja pikaisen suihkun jälkeen ei tarvinut paljon nukkumattia odotella. Blogipostaus jäi siis aamupuhteeksi. 

Päätimme jäädä vielä yhdeksi yöksi Altaan. Tämän päivän tärkein tehtävä on syöminen, lepääminen ja uintireissu Jäämeressä. Huomenna on edessä pitkä nousu Altan kanjonista ylös eli koko matkan rankin päivä. 

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kotiin päästyä puran paremmalta kameralta kuvat, joten toivottavasti sieltä löytyy enemmän oikeutta maisemille tekeviä otoksia.

      Poista