Kemi-Mellajärvi 92 km

Pilvistä luvattiin, mutta auringonpaisteessa saatin polkea koko päivä. Alkumatka seuraili kaunista Kemijoen vartta aina Tervolaan saakka. Joen pientareen rehevään maastoon oli keskittynyt maanviljelyä ja karjatiloja, mutta paljon oli myös kesannolla olevia niittyjä ja taloja, joiden pihat olivat jo useamman vuoden kasvaneet pitkää heinää. 

Tervolassa pidimme päivän ainoan kunnollisen tauon, koska muuten matkalle ei enää osunut kauppoja eikä huoltoasemia. Söimme eväitä kaupan pihalla ja haimme paikallisten koulutyttöjen pyörittämästä kesäkahvilasta kofeiinia virkeystilan ylläpidoksi. 

Ruokalistalla oli jogurttia, banaania, perunarieskaa, juustoa ja kalkkunaleikkeleitä. Vähän alkaa olla mielikuvitus loppu eväiden suhteen ja tekisi mieli enemmän kasviksia ja raikasta salaattia. 

Kemijoki jäi taakse tauon jälkeen ja suuntasimme hiljaisemmille teille. Maisema muuttui soiseksi ja puusto sitä myöden kitukasvuisemmaksi. Bongattiin ensimmäinen poro, mutta valpas elukka häipyi vikkelästi metsään, joten lupaamani porokuvat jäivät vielä ottamatta. 

Jos pyöräilyssä joku on inhottavaa, niin se on vastatuuli. Tähän asti meillä on ollut onni matkassa ja olemme saaneet edetä myötäisessä tuulessa. Tänään kuitenkin onni sekä tuuli kääntyivät ja edellä ajaja sai tehdä enemmän töitä ylläpitääkseen kohtuullista vauhtia. Samaan aikaan saimme myös huomata, että tasainen Pohjanmaa on jäänyt taakse. Mäet tulivat takaisin kartalle ja muistuttivat miltä maitohappo reisissä tuntuu. 

Päivässä ehdottomasti parasta oli perille Mellajärvelle pääseminen. Nautimme tällä kertaa matkaseuralaiseni sukulaisten vieraanvaraisuudesta. Puusaunan löylyt ja valmis ruokapöytä tekevät ihmeitä reissunaiselle. Ette tiedäkään kuinka hyviltä uudet perunat, silli ja salaatti voivat maistua, jos on toista viikkoa elänyt munkeilla ja pussipastalla.