sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Hailuoto-Ii 95 km

Bättre folk -festarit saatiin onnellisesti päätökseen. Toisena festaripäivänä alkoi jo tuntua siltä, että odotti takaisin tielle pääsyä. Festivaalin leirintäalue ei ehkä ollut paras vaihtoehto unia kaipaavalle. Onneksi kuitenkin tulimme hyvin juttuun leirintäalueen kyläpoliisin kanssa ja saimme laittaa telttamme hieman syrjemmälle. Hieman jännitti jättää hyvä teltta ja kaikki reissukamat leirintään, mutta onneksi alueen teinejä ei liiemmin hikiset varusteemme kiinnostaneet.

Festarit itsessään olivat hauskan intiimit. Paikalla oli vaivaiset muutama tuhat juhlijaa ja yleisö oli vähän varttuneempaa.
Artistit olivat keikoilla enemmän läsnä ja ennemmin tuntui, että olisi ollut klubikeikalla kuin festivaaleilla. Kaikkialla tuoksui hyttysmyrkky ja muodissa olivat villapaidat sekä kuoritakit. 

Koska oltiin Oulun seudulla, niin Kauko Röyhkä soitti Paska kaupunki -kappaleen.

Bättre folkiin oli musiikin lisäksi yhdistetty kirjallisuutta. Keikkojen välissä oli ohjelmassa keskustelua kirjoittamisesta. Kirjailijat ja muusikot kertoivat kirjoitusprosessista ja tulkitsivat toistensa tekstejä. 

Pietarin Spektaakkelin keikalla koettiin hienoja hetkiä, kun tukevassa humalassa ollut kirjailija Sami Majala lausui Spektaakkelin säestäessä ruonon pyöräilystä. Oli helppo samaistua ajatuksiin täydellisestä vapaudesta, jonka kokee pyöräillessä iltaisin hiljenevillä kaduilla ja lihasten tehdessä töitä. Toisessa esityksessä Majala luki Pietarin valiseman kohdan kirjastaan Riivaaja. Teksti oli mukaelma Hemingwayn tuotannosta ja merellinen kertomus sopi täydellisesti Hailuodon rannan majakan varjoon. Kylmästä tuulesta huolimatta bändi veti keikan hymyillen, vaikka soittajien täytyi biisien välissä puhallella sormiinsa ja lämmitellä käsiään taskuissaan. 

Muita itselle tärkeitä keikkoja olivat Paperi T:n ja Absoluuttisen nollapisteen vedot. Molempien artistien biisit tulevat soimaan pääni sisäisellä soittolistalla vielä monilla tulevilla kilometreillä tämän reissun aikana. 

Hiekkadyynejä ja pitkospuita yöllä Hailuodossa. 

Oli virkistävää olla ihmisten joukossa, tavata uusia tyyppejä ja höpötellä joutavia tuntemattomien kanssa. Mutta oli myös kiva lähteä kohti pohjoista. 

Päivän etappi tauottui luontevasti, kun matkalla oli lauttaosuus Hailuodosta Oulunsaloon ja ruokatauko Oulussa. Kilometrien tullessa täyteen, jouduimme hieman pähkäilemään, että mistä löytäisimne leiripaikan, kun näin hyvällä säällä halusimme majoittua teltassa. Saimme vinkin huoltoasemalta, että Iinsaaren uimarannalta voisi löytyä sopivaa maastoa. Ranta löytyi helposti ja hyttysten armeija laittoi vauhtia teltan pystytykseen ja iltatoimiin. 

Hirvikärpästakki tuli käyttöön, kun olin ensin vetänyt henkeen yhden hyttysen. On tää vaan niin paras aika reissata Lappiin. 

2 kommenttia:

  1. Oih, olisin kans halunnu ANP:n keikalle. Pikku-sikkolta terveisiä, ympäri mentiin jo! Jamilta terveisiä kotiseudulle, muilta muuten vaan terkkuja!

    VastaaPoista
  2. Katsotaan jos niillä olis lähiaikoina etelämmässä keikkoja.
    Hienoa edistystä pikkuiselta!

    VastaaPoista