Janakkala: Hakoisten linnavuori

Aina ei tarvitse lähteä Jäämerelle. Lähiseudulta löytyy kiinnostavia retkikohteita, jos viitsii vähän nähdä vaivaa ja tonkia internettiä. Retkipaikka.fi on aivan mahtava sivusto, johon on koottu mielenkiintoisia nähtävyyksiä kuten vesiputouksia ja hiidenkirnuja. Osa kohteista taas on ihmisen muokkaamia esihistoriallisia paikkoja kuten Hakoisten linnavuori.

Hakoisten linnavuori sijaitsee Janakkalassa ja kohoaa yli 60 metriin. Parkkipaikalta lähti hyvin merkitty polku vuorelle. Nousu ei ollut pitkä ja jyrkimmissä kohdissa oli rappuset. Extremeä retkestä teki se, että tutkimusryhmässämme oli mukana vauva kantorepussa ja kolme vuotias vesseli vapaalla jalalla. Toinen nukkui ja toinen vilisti minkä jaloistaan pääsi.

Vuoren päältä näki pitkälle. Maisemista olisi voinut nautiskella vähän paremmin ilman riehaantunutta pikkuväkeä, mutta oli hienoa päästä osalliseksi muksujen luontoseikkailusta. Aina ei tarvitse mennä Puuhamaahan, vaan voi myös innostua parkkipaikan kivistä tai keikkua kaatuneen kelon päällä. Ehkä seuraavalla kerralla voisi ottaa mukaan termarikahvit ja eväät.

Linnavuorella päällä ei ainakaan kesäaikaan näkynyt merkkejä vanhasta linnoituksesta, joka on paikalla sijainnut joskus 1200-1300 -lukujen tienoilla. Alemman esilinnoituksen perustus ja kaivon paikka näkyvät Retkipaikka.fi -sivuston mukaan, mutta kyseiset nähtävyydet menivät meiltä ohi. Ylhäällä polun päässä oleva hiidenkirnu sen sijaan ei jäänyt huomaamatta.

Kuva napattu parkkipaikan opastetaulusta.

Jänönapila kuvan oikeassa laidassa.

Kasvillisuus oli ylhäällä runsasta ja saimme suut makeaksi ahomansikoista ja vadelmista. Alueen harvinaisuuksista bongattiin jänönapila. Kyseinen rehu kuuluu muinaistulokaslajeihin, mikä tarkoittaa, että kasvi on levinnyt ihmisen toiminnan avittamana ennen 1600-lukua.

Linnavuoren lähellä on Janakkalan Laurinmäen luonto- ja kulttuurialue, mihin suuntasimme kahvitauolle. Vanhalla koululla toimii kesäkahvila ja alue on täynnä mielenkiintoista nähtävä. Luontopolku jäi seuraavaan kertaan, mutta ehdimme piipahtaa vanhassa torpassa ja tuulimyllyssä, jossa sai kirjoittaa terveiset käynnistään päreeseen.

Kahvilan pihan riippumattoon olisi helposti voinut nukahtaa. Rankkaa tämä retkeily!